Blog

Elokuussa monella on kesälomat takana ja syksyn työn aloitus jo kovaa vauhtia päällä. Usein kuulee, kuinka moni yrittää aloittaa uudella tarmolla ja paremmalla hallinnalla työt. Ja useat siinä hienosti onnistuvatkin! Itsellä on kokemus niin onnistumisesta kuin takapuoli edelle puuhun kiipeämisesti, useammankin kerran. 

Muistan kun kerran reilu 10v sitten, työmäärä silloisessa työpaikassa alkoi ensimmäistä kertaa tuntua valtavalta ja ajatus, että selviänkö tästä kaikesta, hiipi mieleen. Kun otin asian puheeksi silloisen esihenkilöni kanssa, hänen neuvonsa oli että tee vähemmän. Tietyllä tavalla hyvä neuvo, mutta keskustelu loppui tähän. Emme siis käyneet läpi, mitä se käytännössä tarkoitti; mistä voisin vähentää, mitä tehdä toisin ja mitä voisin vaan jättää tekemättä. Siinä vaiheessa olin jo melko väsynyt, enkä saanut itse asioita ratkaistua ja jatkoin siis samaa rataa. No, lopputulos on oli odotettavissa. Tilanne vain paheni ja työt kasaantuivat ja hommat tyssäsi kokonaan. Olisi ihana sanoa, että otin siitä heti opiksi. Mutta näinhän se ei mennyt. Seuraavien vuosien aikana välillä onnistuin ja välillä epäonnistuin töideni rajaamisessa. 

Olenkin paljon viime vuosien aikana miettinyt, miksi oppi ei mennyt kerrasta perille. Helppo olisi sanoa, että eri organisaatioiden työkulttuurit ottivat niskalenkin, enkä voinut mitään. Tai, että esihenkilöni jätti minut yksin ja syy on hänen. Mutta tosiasiassa olisin voinut jotain. Ja nyt olen sitä jotain laittanut myös konkreettiseksi teoiksi. 

Jotta jaksan ja pystyn tekemään työtä niin, että vapaa-aika kuluu muutenkin kuin vain työstä palautumiseen, olen reflektoinut paljon omaa tapaa tehdä työtä ja syitä siihen, miksen rajannut ja priorisoinut paremmin omaa tekemistä. Näyttämisen halu oli jossain vaiheessa todella kova ja siihen lisättynä hieman hähmäinen työnkuva niin yhtälö oli valmis! Kun teet kaikkea kaikille, eihän sitä voi kuin olla työn sankari. Vai voiko sittenkään…

Olen tajunnut, ettei joka suuntaan säntääminen ja venyminen ole kenenkään etu, ei työnantajan, asiakkaan eikä minun. Näin ollen olen pikkuhiljaa löytänyt omia kehittämisen kohteita, joita aktiivisesti tunnistamalla ja havainnoimalla olen saanut kiinni siitä, mitä pitää muuttaa. 

Jos haluat hieman apua omalle kehittämisenpolullesi, voit ladata elokuun ajan Pohjoinen tehtäväpaketin itsellesi täältä. Se sisältää konkreettisia harjoituksia omien arvojen, merkityksellisyyden, motivaation sekä ajanhallinnan ja priorisoinnin teemoista. Niistä, joissa itse koin melkoisen herätyksen, kun aloin pohtia, mitä minun pitäisi muuttaa, jotta tapani tehdä työtä olisi järkevää ja olisin muutakin kuin puoliraato työpäivän päätteeksi.

Toivottavasti tehtäväpaketti tarjoaa sinulle yhtä paljon oivalluksia kuin minulle. 

Aurinkoa syksyn alkuun,

Annakaisa / Arkeo

Lähteet ja luettavaa

Psykososiaalinen kuormitus – Tyosuojelu.fi – Työsuojeluhallinto

https://www.ttl.fi/teemat/tyohyvinvointi-ja-tyokyky/tyoaika/ajanhallinta

Martela, F. (2015). Valonöörit – Sisäisen motivaation käsikirja. Helsinki: Gummerus. Järvinen, P. (2014). Itsensä johtaminen. Helsinki: Talentum.

Tuntuuko ensimmäisen työpäivän tai työviikon jälkeen, että loma on vain kaunis muisto menneisyydessä? Tai se itselle luvattu rauhallisempi työn aloitus oli vain haaveunta? Minulle tämä oli vuosien ajan turhankin tuttu tunne. Perustelin sitä aina itselleni, että pakko vain painaa menemään ja mukautua muiden toiveisiin. Ei ole vaihtoehtoja.

Osittain olin oikeassa, mutta suurimmalta osin en. Totta oli se, että kalenteri oli melko täynnä jo ensimmäisellä viikolla ja to do-lista valmiiksi pitkä, mutta näin jälkikäteen mietittynä, oli myös paljon, johon olisin voinut vaikuttaa ja näin helpottaa töihin paluuta pidemmän tauon jälkeen. Tässä vinkkini menneelle ja nykyiselle itselleni;

• malta: syö aamiainen rauhassa, lue lehti (paperilehdet kunniaan 😀 ) ja avaa vasta sitten sähköposti / kalenteri
• mieti: käy läpi ennen lomaa tekemäsi to do -lista ja päivitä se.
• tee: suunnitelma ensimmäiselle viikolle, kaikkea ei tarvitse saada valmiiksi kahden päivän aikana.
• suunnittele: miten pidät kalenterin omissa käsissäsi, etkä anna muiden täyttää sitä puolestasi.

Jos haluat toimia toisin kuin entinen minäni, laita sähköpostia info@arkeo.fi otsikolla Lomalta paluu. Lähetän sinulle kolmen tehtävän oppaan, joka antaa konkreettisia vinkkejä lempeämpään ja hallittuun töihin paluuseen.

Aurinkoa viikkoosi,

Annakaisa / Arkeo

Kesäloma siintää monen mielessä. Ehkä lomakampa on jo ostettu, ehkä aamuja lasketaan. Toisilla lomaa ei ole tiedossa lainkaan tai arki pyörii työnhaun ympärillä. Tilanne voi olla mikä tahansa – yksi asia yhdistää meitä kaikkia: tarvitsemme irtiottoa arjesta.

Irtiotto voi olla viikkojen loma tai yhden päivän hengähdys. Jotta pystymme luomaan, tuottamaan ja olemaan parhaimmillamme, meidän täytyy välillä pysähtyä. Se, miten sen teemme, on hyvin henkilökohtaista.

Tarvitseeko irrottautua, jos ei halua?

Moni viihtyy työssään niin hyvin, ettei koe tarvetta irrottautua. Silti sama perussääntö pätee: aivot ja mieli tarvitsevat välillä rebootin. Pieni tauko palauttaa, kirkastaa ajatuksia ja antaa tilaa luovuudelle.

Miten rajaat oman rebootisi?

On tärkeää päättää etukäteen, millaiset rajat suojaavat omaa vapaa-aikaa. Kysy itseltäsi:

• Saanko käyttää somea työtarkoituksiin?
• Voinko vilkaista sähköpostit?
• Entä vastata yhteen puheluun?

Vastaus löytyy sinusta. Jos vilkaiset sähköpostin, pääsetkö takaisin lomamoodiin ja kuinka nopeasti? Joillekin sopii muutama tarkistus pitkän loman aikana, toisille se ei sovi lainkaan. Myös työtilanne tai muiden toiveet voivat vaikuttaa. Silloin korostuu se, miten palaat takaisin lomatunnelmaan mahdollisimman nopeasti.

Pieni ennakointi helpottaa isosti

Tässä muutama konkreettinen tapa laskeutua lomalle pehmeämmin:

• Aloita valmistautuminen ajoissa. Noin kuukausi ennen lomaa hahmottele, mitä on pakko saada valmiiksi ja mitä voi jatkaa loman jälkeen.
• Kirjoita tehtävät ylös. Kun asiat ovat paperilla, ne eivät pyöri mielessä.
• Pidä työvälineet poissa näkyvistä. Kun läppäri tai muistivihko ei loju pöydällä, mieli ei harhaile töihin.
• Kirjaa mieleen tulevat asiat ylös. Jos jokin työasia pulpahtaa lomalla mieleen, kirjoita se ylös ja jatka lomaa.

Pienet valinnat tekevät ison eron siihen, miltä loma tuntuu ja miten palaat arkeen sen jälkeen.

Jos haluat lisää konkreettisia vinkkejä ja harjoituksia, maksuton Lomalle lähdön – tehtäväopas auttaa sinua löytämään juuri sinulle sopivat keinot laskeutua lomalle rauhallisemmin ja selkeämmin.

Rauhallisia ja levollisia hetkiä kevääseen,

Annakaisa, Arkeon toinen perustaja

Työelämä kuormittaa: kiire, epäselvät roolit, jatkuvat muutokset ja hybridimallit haastavat meitä joka päivä. Tutkimukset osoittavat, että psykologinen turvallisuus ja selkeä vuorovaikutus ovat suoraan yhteydessä työhyvinvointiin, motivaatioon ja yhteistyön laatuun. Kun arki on monimutkaista, tapa kohdata toisemme ratkaisee enemmän kuin koskaan.

Juuri näiden havaintojen vuoksi Arkeo on syntynyt: halusta vahvistaa työelämän vuorovaikutusta, selkeyttä ja yhteyttä käytännönläheisin keinoin. Taustalla on ajatus siitä, että työelämä ei kaipaa lisää monimutkaisuutta, vaan parempia tapoja olla ihmisiksi yhdessä.

Mitä turvallinen vuorovaikutus on meidän mielestä

Turvallinen vuorovaikutus pitää sisällään neljä asiaa.

Tapa kohdata

Toisen ihmisen näkemistä, kuulemista ja arvostamista ilman kiireen painetta.

Tapa säädellä

Omien tunteiden, reaktioiden ja energian tunnistamista ja rauhoittamista niin, että keskustelu pysyy rakentavana.

Tapa rakentaa yhteyttä

Pienten tekojen kautta syntyvää luottamusta, joka tekee yhteistyöstä kevyempää ja selkeämpää.

Tapa korjata tilanteita

Kykyä palata väärinymmärryksiin, pyytää anteeksi, selkeyttää ja jatkaa eteenpäin.

Turvallinen vuorovaikutus ei ole pehmeyttä tai konfliktien välttelyä. Se on selkeyttä, rajojen kunnioittamista ja kykyä olla ihmisiksi myös paineen alla. Sitä, että voimme luottaa siihen, että toinen haluaa hyvää minulle ja minä samaa hänelle.

Pienet signaalit, joista turvallisuus syntyy

Turvallisuus rakentuu arjen mikrohetkistä:

• äänensävy: millaisella sävyllä puhun ja vastaan
• katse ja läsnäolo: otanko katsekontaktia ja olenko aidosti paikalla
• tauot ja hengitys: miten rytmitän puheeni ja hengitänkö rauhallisesti
• selkeät rajat: asetan ystävällisesti ja jämäkästi omat rajat
• ymmärrettävä kieli: varmistan, että ymmärrämme toisiamme
• rakentava palaute: annan palautetta ystävällisesti ja asiallisesti

Nämä ovat signaaleja, joista toinen ihminen päättelee: olenko turvassa, voinko puhua, uskallanko kysyä?

Arkeon taustalla on lukemattomia tilanteita, joissa olemme nähneet, miten pienikin muutos – esimerkiksi rauhallisempi sävy tai selkeämpi rajaus – voi keventää koko keskustelun tunnelmaa. Usein juuri nämä pienet hetket ratkaisevat, syntyykö yhteistyöstä kitkaa vai selkeyttä.

Miten turvallinen vuorovaikutus muuttaa yhteistyötä

• vähemmän väärinymmärryksiä ja turhaa kitkaa
• enemmän selkeyttä ja yhteistä suuntaa
• parempi yhteistyö ja sujuvampi arki
• vähemmän kuormitusta ja stressiä
• enemmän luottamusta ja rohkeutta tuoda esiin ajatuksia

Turvallinen vuorovaikutus ei ole pehmeä lisä – se on työyhteisön toimivuuden vahva perusta.

Pieni harjoitus

Seuraavan kerran kun aloitat keskustelun, pysähdy kahdeksi sekunniksi ennen kuin vastaat. Huomaa, mitä se muuttaa: rauhoittuuko keho, selkeytyykö ajatus, muuttuuko sävy? Pieni viive voi avata tilaa aivan uudenlaiselle kohtaamiselle.

Turvallinen vuorovaikutus ei ole taito, joka opitaan kerralla. Se rakentuu pienistä teoista, toistosta ja uteliaisuudesta.

Jos haluat vahvistaa näitä taitoja arjessa, Arkeon Etelä‑moduuli tarjoaa käytännön työkaluja ja harjoituksia, jotka kulkevat mukanasi työpäivän jokaiseen hetkeen.

– Annakaisa, Arkeon toinen perustaja

Lähteet ja linkkejä

Psychological Safety Levels the Playing Field for Employees:

Trust and psychological safety: An evidence review: Practice summary and recommendations

4. Turvallinen vuorovaikutus | Työterveyslaitos